Ouran saaristo on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Se on maisemallisesti ja biologisesti poikkeuksellisen merkittävä. Muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan noin viiden kilometrin levyinen Ouran saaristo sijaitsee aavalla merellä noin seitsemän kilometrin päässä mantereesta. Se käsittää kaikkiaan yli 360 kivikkoista luotoa ja lukuisia vedestä esiin työntyviä kivikoita. Valtaosa saarista on hyvin pieniä, useimmat alle 3 hehtaarin kokoisia.
Saariston kallioperän kivilajit koostuvat kiilleliuskeesta ja dioriitista. Monet saarista ovat koillis-lounaissuuntaisia De Geer -moreeniharjanteita, joiden itäranta on lohkareisin ja jyrkin. Harjanteet ovat syntyneet jääkaudella jäätikön reunaan, kun vetinen moreeni on pusertunut joko jään reunaan tai reunavyöhykkeeseen muodostuneisiin pohjajään railoihin. Jäät ja myrskyt ovat myöhemmin muovanneet saaria.
Maa kohoaa Ouran saariston alueella 74 senttiä vuosisadassa, minkä vuoksi saariston muodot ovat jatkuvassa muutoksessa. Ouran saaristoa ympäröivät vedet ovat hyvin matalia, joten seuraavien vuosisatojen aikana saaristo laajenee varsinkin länteen ja luoteeseen.
Ouran saariston ilmasto poikkeaa selvästi mantereen ilmastosta. Sää on hyvin merellinen, keväällä vesien lämpeneminen on hidasta, kesällä mantereen ylle syntyvät ukkospilvet eivät yllä saaristoon asti. Tuolloin vallitsee usein ns. maa-merituuli-ilmiö; päivällä luoteesta tuulee navakasti, mutta yöllä tuuli tyyntyy kaakkoiseksi vireeksi. Touko-heinäkuun sademäärät jäävät yleensä vähäisiksi. Vanhan sanonnan mukaan Merikarvialla, ja etenkin Ourassa, on sata aurinkoista päivää enemmän kuin sisämaassa. Syksyllä lämmintä riittää pitkään ja ensimmäiset hallat voivat tulla vasta lokakuussa. Ourassa talvi on yleensä vähäluminen. Korkeimpien karien ja luotojen laet ovat tuulten vuoksi melko paljaita koko talven. Ulommaisten luotojen rantaan voimakkaat merituulet voivat kasata suuria jäävalleja.
Merivesi on Ouran saariston alueella suolapitoisuudeltaan 5 ‰. Sade- ja tulva-aikoina Karvianjoen ja Kokemäenjoen vaikutuksesta johtuen pintakerroksen vedet ovat vähäsuolaisempia. Joet vaikuttavat samentavasti saariston etelä- ja kaakkoisosan vesiin. Saariston alueella etelästä pohjoiseen suuntautuva vedenvirtaus on vallitseva.
Ouran saarista suurimpia ovat keskellä saaristoa sijaitsevat Pastuskeri, Hevosluoto, Lankrunni, Kuuskrunni, Hamskeri ja Stukkrunni. Useimmat Ouran saariston saaret ovat yksityisomistuksessa. Pääsaareen Ouraluotoon, joka on Merikarvian kunnan omistama yleisessä käytössä oleva virkistys- ja matkailualue, johtaa 1,8 metrin syvyinen väylä. Sen entistä luotsiasemaa ja ryssänkasarmia vuokrataan majoituskäyttöön. Saarella on myös sauna uimalaitureineen, hiekkapohjainen uimapaikka, nuotiopaikkoja, ulkotuoleja ja -pöytiä sekä telttapaikkoja.
Hamskerin saaressa on retkisatama, jonne johtaa 1,2 metrin väylä. Hajulan saari on yleistä virkistysaluetta, jonne on vapaa rantautumisoikeus. Saarella on sauna, puuvarasto, kompostivessa ja nuotiopaikka. Saunan käytöstä ei peritä maksua. Sauna pitää varata ennakkoon.
Ouran saaristo kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkostoon ja valtion omistuksessa olevat saaret ovat osa Selkämeren kansallispuistoa.

Tiedot kokosi Terhi Mattila