TYRNI (HIPPOPHAË RHAMNOIDES)

Tyrni on Ouran saariston yleisimpiä ja tunnetuimpia kasveja. Se kasvaa ensimmäisten kasvien joukossa merestä paljastuneille pikkuluodoille. Tyrnipensas ei siedä varjostusta vaan kasvaa aurinkoisilla paikoilla, sekä puuttomilla saarilla että puustoisten saarten rantaviivalla. Tyrnin kasvupaikat siirtyvät koko ajan maan kohoamisen vuoksi, ja koska se häviää kilpailussa kasvupaikoista lepälle ja pihlajalle, uusille ravinneköyhille ranta-alueille. Tyrni elää symbioosissa sädesienten (maaperän bakteereja) kanssa, joiden avulla se selviytyy karuissakin olosuhteissa.
Tyrnipensas voi kasvaa jopa 3 metrin korkuiseksi. Tyrnin lehdet ovat yhdestä viiteen senttimetriä pitkiä kapeita ja hopeanharmaita. Tyrni on kaksikotinen kasvi, eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa. Kukat ovat pieniä ja värittömiä. Hedekukkien siitepöly kulkeutuu tuulen mukana pullomaisiin emilehtiin, joista marjamaiset hedelmät kehittyvät. Kukinnosta marjojen valmistumiseen kestää yli neljä kuukautta. Tyrnin marjat kypsyvät myöhään syksyllä, syys-lokakuussa.
Tyrnipensas on varsin piikikäs, joten sen poimiminen on hieman hankalaa. Poimimisessa käytetäänkin usein apuna juuri tyrninpoimintaan kehitettyjä puristimia, joiden avulla marjojen mehu saadaan kerättyä suoraan keruupulloon. Tyrni on erittäin vitamiini-, kivennäisaine- ja hivenainepitoinen marja. Se sisältää runsaasti muun muassa A-, E- ja K-vitamiineja. Tyrni on Satakunnan maakuntakasvi.

Tiedot kokosi Terhi Mattila