Huom! Olet Merikarvian kunnan arkistosivuilla, näitä sivuja ei enää ylläpidetä.
Siirry tästä Merikarvian kunnan nykyisille verkkosivuille: www.merikarvia.fi
Huom! Olet Merikarvian kunnan arkistosivuilla, näitä sivuja ei enää ylläpidetä.
Siirry tästä Merikarvian kunnan nykyisille verkkosivuille: www.merikarvia.fi
 
Suomeksi in English p� svenska
Matkailu ja vapaa-aika
Matkailu ja tapahtumat
Vinkkejä koronaepidemian ajaksi kotiin ja vapaa-ajalle
Krookan satama »
Majoituspalvelut, ruoka- ja kahvipaikat
Galleria Vanha Savu
Näh­tä­vyy­det »
Kalastusta joella ja merellä »
Räätälöi retkipaketti ryhmällesi »
Vuokrattavat juhlatalot »
Me­ri­cam­ping
Ur­hei­lu­ta­lo
Jää­hal­li »
Ret­kei­ly »
Rat­sas­tus
Ul­koi­lu »
Ve­nei­ly
Ouran saaristo
» Meriretket 2020, perjantain ja lauantain kuljetukset
» Yleistä Ouran saaristosta
» Kalastus nykyään Ouran saariston alueella
» Ouran kasvisto
» Kluuvit ja fladat
» Ouran kalasto
» Ouran saariston linnusto
» Ouran saariston tyrni
» Ouran saariston historia
» Kalastushistoriaa Ouran saariston alueella
» Hajulan saari »
Me­ri­kar­vian­jo­ki
Sata saaren rantaa -karttahanke
Selkämeren kansallispuisto
Merikarvian murre

Ouran kalasto

Ourassa kuteva kalalajisto koostuu sekä suolaisen että makean veden kaloista. Saariston alueella tai sen välittömässä läheisyydessä vakituisesti lisääntyviä kalalajeja on lähes kolmekymmentä. Lisäksi säännöllisesti alueella syönnösvaelluksella tavattavia lajeja on kymmenkunta.

Silakka on yksi Ourien tavanomaisimmista kalalajeista. Keväällä ja alkukesästä saariston ulkorannoille saapuvat tiheät silakkaparvet. Keskikesäksi silakka vetäytyy ulommaksi. Alkusyksystä silakan kutua esiintyy jälleen. Silloin kalasatajien verkkoihin uivat kevätkutuisia pienikokoisemmiksi kasvavat syyssilakat. Kalastajien silakat päätyvät suolakaloiksi ja marinaadeiksi, joita on tarjolla joka syksy muun muassa Helsingin ja Turun silakkamarkkinoilla.

Saaristossa esiintyvä karisiika on jokikutuista vaellussiikaa tuntuvasti hidaskasvuisempi. Karisiian kutu ajoittuu lokakuun loppuun: vanhan kansan mukaan Simon päivän aikoihin. Karisiikakannat kääntyivät 1990-luvun lopulla nopeaan laskuun. Samaan ajankohtaan osuu myös merikutuisten harjus-ja muikkukantojen romahtaminen. Kaikkien kolmen kalalajin keskeisimmät lisääntymisalueet ovat olleet saariston kaakkoisosassa. Harjus on saattanut hävitä lajistosta jo kokonaan. Nykyisin Pohjanlahden harjus määritellään äärimmäisen uhanalaiseksi.

Eräänä kalakantojen taantumisen syynä pidetään rihmalevien runsastumista rantavyöhykkeellä, jotka ovat tärkeitä kutupohjia ja poikasalueita. Ilmastonmuutos, johon liittyvät voimakkaat etelätuulet ja runsaat syyssateet heikentävät entisestään kantojen toipumismahdollisuuksia. On mahdollista, että hylje- ja merimetsokantojen voimistuminen ovat osaltaan heikentäneet jo ennestään harventuneita kalakantoja.

Onkijoiden tavanomaisimmat saaliskalat ovat muun muassa ahven, särki, pasuri ja kiiski. Ulkosaariston tunnusomaisin kalalaji on kuitenkin seipi, joka käy hanakasti matosyöttiin. Lisäksi saaristossa tai sen tuntumassa lisääntyy useita kalalajeja, joita voi saada saaliiksi vain tiheällä nuotalla. Tällaisia lajeja ovat hietatokko, piikkisimppu, pikkutuulenkala, teisti ja vaskikala.

UHANALAISLUOKITUKSEN PIIRIIN KUULUVIA KALOJA:
Harjus; äärimmäisen uhanalainen


Päivitetty 27.11.2013 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations Oy