ALAKYLÄN HISTORIATAULU, Kuninkaantie 79

Perimätietona suvussa ja kylällä kulkeneista Merikarvian Alakylän ja Kuninkaanmäen historiaan liittyvistä tarinoista luonnosteltiin historia-ikkuna Kuninkaanmäen aittojen väliin Kuninkaantien varteen kesällä 2016.

Syksyllä 2016 alettiin suunnitella pysyvän historiataulun rakentamista menneisyyden muistoksi kyseiselle paikalle. Suunnitteluvaiheen jälkeen idea toteutettiin. Juhlalliset avajaiset pidettiin 14.6.2017, jolloin muun muassa eläydyttiin uudelleen vuoden 1614 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin vierailuun. Työn suunnittelun ja rakentamisen toteuttivat yhteistyössä Alakylän Aktiivien ja Merikarvia-seura ry talkooväki.

Historiatauluun suunniteltiin ja toteutettiin kolme näyttelykohdetta:

• Suurennettu kopio naivistisesta Alakylän, ent. Alakarvian kylän maisemapiirroksesta, joka kuvaa kylän tilannetta ja rakennuksia 1900-luvun alussa. Kuvaa tarkastellessa voi havaita mitä rakennuksia nykyisin puuttuu maisemasta ja missä tie kulkee nyt. Kuvassa olevat rakennukset on numeroitu ja nimetty.
• Perimätieto-ikkuna, johon kerättiin perimätietona kulkeneet tiedot tapahtumista Kuninkaanmäellä vuosisatojen saatossa mm. mistä Kuninkaanmäki on saanut nimensä.
• Kolmas ikkuna nimettiin Vaihtuvaksi näyttelyksi, jossa on sanomalehti-uutisia noin sadan vuoden takaa Alakylästä ja Merikarvialta. Vaihtuvan näyttelyn uutiset vaihdetaan noin kerran kuukaudessa. Itsenäisyyspäivä- ja jouluaikaan historia-uutisten ikkunassa on oma teemansa.
• Historiataululla on vieraskirja, mihin paikalla poikkeavien toivotaan kirjoittavan vierailustaan.
• Tervetuloa Alakylän historiataululle kokemaan: ”Mitä mennyt aika puhuu meille!”

KUNINKAANTIEN POSTILAATIKOT

Alakylän Aktiivien Kirsti Laine sai oivan tuuman parantaa Kuninkaantien postilaatikoiden tyyliä. Jotkut niistä jo nuokkuivatkin melko kallellaan ja allapäin. Tuumasta toimeen; mestarina toimi Kyösti Marikko, jonka johdolla postilaatikoita tehtiin talkoilla. Komistukseksi useimpiin postilaatikkoihin laitettiin kuninkaan kruunu merkiksi siitä, että aikoinaan Ruotsin kuningas on kulkenut Kuninkaantietä ja pysähtynyt Kuninkaanmäellä.

Alakylä

Kaunis jokimaisema sopii hyvin melomiseen. Alakylä on luonnonkaunis kylä kuntakeskuksen kainalossa, Ylikylän palvelujen kupeessa. Siellä järjestetään mukavia ja persoonallisia kylätapahtumia.

Tontit ja asunnot

Kylä on kuntakeskuksen jälkeen tiheimmin asuttu kylä. Sillon tällöin myynnissä olevat talot ja tontit menevät käsistä ja kylä onkin muuttovoittoinen.

Alakylän Aktiivit

Alakylän Aktiivit järjestävät ahkerasti erilaista kylätoimintaa. Jokavuotinen kylän perinnetapahtuma on laskiaiskokko. Muita tapahtumia järjestämme tarpeen mukaan. Tapahtumistamme ilmoitamme lehti-ilmoituksilla ym.

Alakylässä sijaitseva laakea kallioalue, joka vuosikymmenien aikana on ollut kylän nuorison kokoontumispaikka. Kävijät ovat kallioon hakanneet nimikirjaimiaan, joita on näkyvissä mm. 1900-luvun alun ajoilta. Vappuperinteenä on säilynyt vierailu kalliolla eväiden kera.

Alakylän merellinen menneisyys

Merikarvian haja-asutus alkoi muodostua kyliksi 1300-luvulla. Ylikylä, Stupila (Vanhan yhteiskoulun tienoot) ja Alakylä kuuluivat samaan Sastmofierdin kylään 1500-luvulle asti, jolloin niiden rajat määriteltiin. Alakylän (Nijder byn) kolmen, myöhemmin viiden talon ryhmä keskittyi Merikarvianjoen laskusuiston eteläpuolelle ja saarten suojaamaan merenrantaan.

Satoja vuosia sitten Alakylän rantaviiva oli viitisen metriä nykyistä ylempänä ja laivat voivat purjehtia lastaamaan "keskelle kylää" Kuggin satamaan, nykyisen Viertomaan paikkeille. Sataman nimi on samaa alkujuurta kuin alasaksilainen kauppalaivaa tarkoittava "Kogge" ja viittaa näin keskieurooppalaisiinkin kauppayhteyksiin. Vasta 1700-luvun lopulla Alakylän satama siirtyi lähemmäs merta Kuuskeriin, ja vielä 1930-luvulla kaljaasit lastasivat sieltä halkoja Tukholmaan. Merellisestä menneisyydestä todistaa sekin, että kreivi Pietari Brahella tiedetään olleen merikuljetuksiaan varten kolme Suomessa rakennettua alusta, yhtenä niistä "Kankun laiva" laivurinaan Alakylästä kotoisin oleva Jaakko Kankku.

Vuonna 1614 Kuggin satamaan poikkesi korkea-arvoinen valtiovieras, kuningas Kustaa II Adolf seurueineen ja ruokaili läheisellä mäellä. Tapahtuman muistona ovat nimet Kuninkaanmäki ja Kuninkaantie. Tosin tämä kylän läpi vievä vanha Pohjanmaantie oli vierailun aikaan kapea ja huonokuntoinen. Mutta kuningas II Aadolf oli myös sotapäällikkö, joten hän kulki seurueineen ratsain. Tästä kertoi taannoin muun muassa tv-ohjelma Kuninkaittemme jäljillä.

Alakylän historiaan kuuluu kiinteästi myös 1700-luvun loppupuolen uskonnollinen herätysliike, jonka keskushenkilönä oli Rogelin talon Anna-tytär (1751-1784). Tätä unen kaltaisessa tilassa suomeksi ja ruotsiksi saarnaavaa nuorta herätyspuhujaa tultiin kuulemaan Ruotsista asti. Anna Rogelille on pystytetty muistopatsas hänen kotitilallaan olevalle kalliolle.

(Lähteinä Olli Laurilan Sukuni tarina ja Martti Santavuoren Merikarvian historia)

Kannattaa katsoa
- Anna Rogelin muistopatsas kylän varhaisella pohjoisrajalla Rogelin kalliolla
- Luonnonkaunis jokireitti merelle
- Kuninkaantie ja sen korkein kohta Kuninkaanmäki
- Nimikallio, kyläläisten suvilystipaikka

Tuula-Maria Soukki kirjoittaa Alakylän kallioista:

Pilvi

Kulkee pilvi taivaankantta souten
makaan kalliolla hiljaa jouten
ihaillen pilven muotoa vaihtuvaa
se on valkea ja täynnä rauhaa
jäljitellen onnen nauhaa
hymyyn saa se kaihomielen
valloilleen urkuin sävelkielen

Äkkiä tuuli kulkuun puuttuu
kyyneleiksi ilo muuttuu
poskellani pisaroiden tuntu
pilven peittää suruhuntu
yltyy myrskyks kiukun viima
kiristyy pilven sisin siima
eri suuntiin viha ohjaa
rajuilma vailla pohjaa

Kunnes koskee sitä auringon valo
suunnattoman hehkuva palo
tyynnytellen tarttuu käteen
hellien sulkee syliin säteen
pienen pienen pilvi polon
rakkaudella täyttää joko kolon
taas on pilven muoto vakaa
kun se soutaa ladon takaa
kulkee pilvi taivaankantta souten
makaan kalliolla hiljaa jouten
kauneus, onni kohoaa sen rintaan
kuvastellen veden pintaan.

ALAKYLÄN AKTIIVIT

puheenjohtaja Laine Kirsti, 040 510 9177;
sihteeri Päiviölä Tuula, 040 533 1842