Huom! Olet Merikarvian kunnan arkistosivuilla, näitä sivuja ei enää ylläpidetä.
Siirry tästä Merikarvian kunnan nykyisille verkkosivuille: www.merikarvia.fi
Huom! Olet Merikarvian kunnan arkistosivuilla, näitä sivuja ei enää ylläpidetä.
Siirry tästä Merikarvian kunnan nykyisille verkkosivuille: www.merikarvia.fi
 
Suomeksi in English p� svenska
Info
Kar­tat
His­to­riaa
» Kauppaneuvos Antti Ahlström »
» Meri antoi leivän
» Merikarviam murre »
Kunnan talous
Han­kin­nat
Yh­dis­tyk­siä »
Merikarvian kylätoiminta »
Info > Historiaa

Historiaa

Meri muotoilee maisemaa
Merikarvian eläväinen rantaviiva ja saaristo on syntynyt maankohoamisen seurauksena. Kun mannerjään paino 10 000 vuotta sitten hellitti, alkoi lommolle painunut kallioperä kohota. Prosessi on hidas, mutta jatkuva. Maa kohoaa Merikarvialla noin 7 mm vuodessa eli noin metrin 140 vuodessa. Jääkauden jäljet näkyvät saaristossa ja rantaviivassa.
Rannikolle on syntynyt sokkeloisia niemiä, lahtia ja salmia eli sunteja ja viikejä, kuten merikarvialainen sanoo. Maankohoaminen loitontaa mökkejä ja laitureita rantaviivasta. Pintaan putkahtelevat kivet kertovat väylien vaativan syventämistä. Tämä ilmiö on tyrnipensaalle mielen, sillä se saa alati uutta elintilaa.

Vanha kirkko 1890 
Seurakunnan synty
Ulvilan ja Porin seurakunnasta erotettu Merikarvian seurakunta syntyi vuonna 1639. Asukasluku oli tuolloin noin 200 ja taloja 21, joista suurin osa Ylikylässä ja Alakylässä. Kappeliseurakunnan väkiluku oli 100 vuotta myöhemmin noin 500.

Pitäjänhallinto alkaa 1647 annetuilla säädöksillä. Papistolla oli tarpeen vaatiessa oikeus pitää pitäjän- eli kirkonkokouksia sakaristossa ja pitäjäntuvassa. Kirkkoherra toimi puheenjohtajana, äänioikeutettuja olivat aluksi vain talonomistajat.

Pitäjän asukkaista on ollut noin puolet ruotsinkielisiä ja koska elettiin Ruotsin vallan aikaa, kirkonmenot olivat aluksi kokonaan ruotsinkielisiä. Suomenkielisen väestön tarpeet huomioon ottaen vuonna 1739 Porin piispankäräjillä määrättiin, että joka toinen sunnuntai sekä aamu- että päiväsaarna oli pidettävä suomeksi.

Vuonna 1865 itsenäistettiin kunnallishallinto. Selvää eroa sen ja kirkollisen hallinnon välillä ei luonnollisestikaan heti tapahtunut.
Meri kuljettaa
Laivanvarustus ja sahateollisuus
Veneen ja laivanrakennus yleistyi ja tuli tunnetuksi pitäjän rajojen ulkopuolellakin. Terva, ja myöhemmin puutavara, kulkivat meritse talonpoikais purjehdustaidolla.

Laivanvarustus ja sahateollisuus kokivat 1840-luvulla voimakkaan nousukauden, alkoi runsas puutavaran vienti. Rakennettiin kuunareita, fregatteja, kaljaaseja ja jahteja. Perustettiin sahoja.

Haminaholman saha, kuva vuodelta 1875 
Merikarvian yrittäjistä kohoaa ensimmäisenä näkyvään ja vastuulliseen asemaan Antti Ahlström. Hänen elämäntyönsä ei rajoitu yhden pitäjän, vaan kokonaisen maan ja aikakauden piiriin. Hän on lähtemättömästi piirtänyt nimensä Suomen puutavarakaupan ja teollisuuden historiaan.

Antti Ahlström ymmärsi myös kansansivistyksen tärkeyden. Merikarvialla aloitti toimintansa ensimmäinen kansakoulu 1873, joka rakennettiin, varustettiin ja ylläpidettiin Antti Ahlströmin lahjoittamilla varoilla. Ahlström perusti kuntaan toisenkin kansakoulun (Haminaholma).

Parkkilaiva "Hilma" vuodelta 1857. Pituus 120, leveys 34 ja syväys 17,5 jalkaa (1 jalka on 30,48 cm).

Purjeita ja merihuoneita Krookan satamassa.
Päivitetty 10.9.2015 - Tulostettava versio -
 
 
 Merikarvian kunta • Kauppatie 40, 29900 Merikarvia • puh. 044 7246 333 • etunimi.sukunimi@merikarvia.fi
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations Oy